torstai 3. maaliskuuta 2011

Nelspruit!


Sunnuntaina suunnattiin siis bussin nokka kohti Nelspruitia ja Etelä-Afrikkaa. Rajan ylitys oli mielenkiintoinen kokemus. Etelä-Afrikan puolella kaikki oli niin paljon paremman näköistä kuin täällä Mosambikissa. Kadut olivat siistit, kaupat olivat länsimaalaiset ja muutenkin, huoh. Huomasi vielä enemmän miten kurjassa kunnossa tämä Mosambik on. Matka perille kesti noin 5 ja puoli tuntia, vaikka Nelspruit on vain noin 200 kilometrin päässä. Rajalla hihhuloitiin lähemmäs tunti.
Nelspruit ja sen lähialueet olivat aivan mielettömän kauniita! Siellä oli vuoria ja laaksoja silmin kantamattomiin ja kaikkialla oli vihreää ja ihanaa! Yövyimme majatalo Funky Monkeysilla, joka oli mukava ja halpa hippipaikka! Maanantaiaamuna lähdettiin kohti Hazyviewiä ja Gecko Lodgen järjestämää Skyway Trailsia. Kyseessä oli siis sellainen vaijerilla laskemis-juttu. Kuvat puhukoot puolestaan :)


 Funky Monkeys

 Lehmät ylittivät tietä



Banaania :)

 Harjoittelua ennen lähtöä












Kokemus oli ihan mieletön! Tuo vaijerirata on Afrikan pisin (1,2 km) ja se kulkee viimeisien luonnon metsien yli, jotka sijaitsevat Sabie-joen rinnalla. Maisemat olivat niin kauniit, ja niistä uskalsi nauttia ensimmäisen rataosuuden jälkeen! Niin ja matkalla vaijereille nähtiin 4 kirahvia! JEEE!
Väsyneinä ja täynnä adrenaliinia suuntasimme kohti Funky Monkeyssia (odoteltiin kyllä taksia tunti..). Käytiin syömässä kivassa ravintolassa ja painuttiin pehkuihin. Huoneena meillä oli majatalossa jaettu huone, jossa oli 5 kerrossänkyä. Kanssamme nukkui muutama pappa, mutta väsyneinä tyttöinä meitä ei edes kuorsaukset haitanneet (korvatulpista oli myös hyötyä).

Tiistaiaamuna pakattiin tavarat ja lähdettiin SHOPPAILEMAAN! Kyllä oli tämä tyttö iloinen! Ensimmäisenä ostin itselleni repun, sillä kangaskassien kanssa matkustaminen alkoi ärsyttää. Sitten shoppailin kenkiä, housut, paitoja, koruja, aurinkolasit ja hieman kosmetiikkaa. Paras ostos Etelä-Afrikasta oli kyllä jalkarasva – täällä jalat on aivan kauheassa kunnossa. Rankan 8 tunnin shoppailun jälkeen lähdettiin Cheetah Expressillä kohti Maputoa. Cheetah oli siis sellainen pieni bussi, joka kiisi kuin gepardi takaisin Mosambikiin.



Keskiviikkona mentiin harjoitteluun hieman häntä koipien välissä, päivä myöhässä. Tarkoituksena oli siis tulla takaisin Mosambikiin jo maanantai-iltana, muttei mahduttu enää maanantaina Cheetahiin. Nyt meidän pitää oppia tekemään paikalliset bakteerin tunnistustestit kolmessa päivässä – Huhhei!

Tänään ohjelmassa on Suomi kahvit Suomen Mosambikin suurlähetystössä! Toivottavasti sieltä saa juhlamokkaa!

5 kommenttia:

  1. Marika, oon ylpee siusta että siulla ei oo shortsien alla legginsejä! MY GIRL! Ihanalta näyttää ja kuulostaa, huoh kun oon kateellinen. Toivottavasti sait kunnon kahvia!

    VastaaPoista
  2. voi kuule, jätin legginsit pois jo ekana päivänä, ei täällä vaan pysty pitämään niitä :D
    Kahvia oli, mutta koitin maistella oliko se juhlamokkaa, en oo varma. ei varmaa ollu, mut saatiin kaikkee kivaa muuta herkkuu! <3

    VastaaPoista
  3. Näyttä tosiaan hienolta ja jopa pelottavalta. Ja tosiaan on kadehdittavia kokemuksia.
    Kahvi varmaa maistu hyvältä..
    Täällä kevättä jo pukkaa. Ihanan lämmin ja aurinkoinen päivä oli ollut (töissä huoneessa jossa ei ikkunaa) +2-4c. Talitintti jo laulaa..
    <tsemppiä sinne. Voikaatte hyvin.

    VastaaPoista
  4. Voiii mitä maisemia! ja nyt kyllä pakko sanoo, että vähän mietityttää miks en lähteny harjotteluun mihinkään lämpöiseen, täällä on nimittäin kolmatta päivää ihan järjetön lumimyrsky, joka pakottaa meijät sisätiloihin :D ja on kylmä!

    mut täälläkin on kuulemma tuollainen zipline-juttu, pitää mennä koittaa sitäkin joskus :)

    voi hyvin :)

    VastaaPoista
  5. Maisemat oli kyllä ihan mielettömät! Kuvista ei kyllä välity niiden oikea mahtavuus :D
    Joo, tuo oli kyllä älyttömän kiva kokemus!Suosittelen :) mutta varovainen pitää olla, Minttu sanoi että hänen ollessa Kanadassa, jossain hiihtokeskuksessa oli kuollu kaks tyyppiä tuommosessa!

    VastaaPoista