Macaneta Beach

Eilen sunnuntaina lähdettiin Macaneta Beachille heti aamusta kahdeksalta. Matka taittui pienten ja rähjäisten kylien läpi, erittäin huonokuntoisella tiellä. Oli kyllä uskomatonta nähdä se köyhempi puoli tästä maasta, ja tuli huono omatunto istua ilmastoidussa maastoautossa...Lapset kerjäsivät auton nähdessään ja koirat, vuohet ja kanat juoksentelivat ihmisten seassa. Vettä kannettiin kauempaa isoilla kanistereilla ja talot olivat rähjäisiä peltihökötyksiä.
Matka kesti puolitoista tuntia ja päästäksemme paratiisi rannalle, meidän täytyi ylittää joki lossilla. Lossi näytti hyvinkin epäilyttävältä ja kuskimme sanoikin, että jotkin lossit saattavat upota jokeen. Meidän onneksemme lossi kesti ja pääsimme perille.

Ranta oli tosiaankin mielettömän ihana paikka. Ilma oli aurinkoinen ja lämmin merituuli puhalsi sopivasti. Uitiin Intian valtameressä ja maattiin hiekalla melkein koko päivä. Neljältä lähdettiin kotiinpäin ja jonotettiin lossille melkein pari tuntia. Kotona huomasimme ihanat palovammat jaloissa, rinnassa ja selässä. Niitä sitten hoidettiinkin loppuilta kortisonilla ja aloe veralla.


 

Pieniä rapuja!

 

Matkakulkueemme (punainen ja valkoinen auto)

 
 Jono lossille kotimatkalla

Tänään minun ja Tiinan oli tarkoitus aloittaa harjoittelumme. Menimme aamulla kahdeksaksi mikrobiologian laboratorioon, johon oltiin ohjaajamme Zimban kanssa sovittu tulevamme. Kyselimme onko ohjaajaamme näkynyt ja eräs työntekijä ohjasi meidät odottamaan toimistotilaan (ilmastoituun, thank god). Odottelimme kärsivällisesti 4 tuntia, eikä Dr. Zimbaa näkynyt. Käytiin vielä etsimässä Saraa, jos hän olisi tiennyt Zimbasta, muttei löydetty häntäkään. Kaikki olivat siis kateissa, joten minä ja Tiina suuntasimme pettyneinä kotiin.
Lähetimme Zimballe sähköpostia, ja toivomme nyt, että huomenna on parempi päivä.

Ruokaa ollaan kokkailtu yleensä itse, eilen kuitenkin kaasuhellastamme loppui kaasu, eikä vuokraisäntämme ole ollut kotona, joten tänään päästiin ulos syömään!Käytiin intialaisessa ravintolassa ja söin parasta kasvisruoka mitä oon ikinä maistanu! Matkalla säikähdettiin hieman kun kaksi miestä pysäyttivät meidät kadulla ja tarttuivat kädestä kiinni. Onneksi selvittiin vain säikähdyksellä kun poliisi/vartija tuli sopivasti paikalle. Oli myös ihana huomata, että muut paikalliset huomasivat tilanteen ja olisivat tarpeen vaatiessa olleet meitä puolustamassa.. :)

HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ <3